Tässä luettavaksenne viimevuotinen joulutarinani. Se on kertomus Claran ensimmäisestä joulusta poikaystävänsä Jounan luona Inarissa. Clara on kotoisin Baskimaasta, pienestä kylästä Pagoetan kansallispuistossa. Clara ja Jouna tapaavat San Sebastianissa, jossa Clara työskentelee tarjoilijana tapasbaarissa. Sattuu onnettomuus johon ovat syyllisenä lihapulla ja tarjottimellinen Txakoli-laseja, jonka seurauksena nuoret rakastuvat ja Clara päättää muuttaa Suomeen. Clara raahasi kahta suurta matkalaukkua vaivalloisesti kohti asemalaituria. Ihmisiä tungeksi asemalla paljon tavallista enemmän. Clara ei halunnut olla tien tukkeena ja vetäytyi hieman syrjemmälle roska-astian ja juoma-automaatin väliin. Samalla hän yritti tähyillä vaunua numero neljä, jossa hänellä oli istumapaikka alakerrassa. Tietenkin sen piti olla juuri junan kauimmaisessa päässä. Aivan […]
Viimeinen syksy
Jussi istuskeli penkillä ja nautiskeli lämpimästä auringonpaisteesta. Vihdoinkin ilmat olivat alkaneet kunnolla lämmetä. Hän nojautui taaksepäin ja nosti katseensa taivaalle. Lokit kaartelivat valkoisina läiskinä sinisellä ja pilvettömällä taivaalla. Jussi siristi silmiään erottaakseen, olivatko ne meri-, nauru-, kala- vai kenties selkälokkeja, mutta valkoiset läiskät pysyivät valkoisina läiskinä. Pelko siitä että hän menettäisi näkönsä käväisi taas hänen mielessään. Toinen asia joka vaivasi Jussia olivat ne oudot vatsakivut, joiden takia hän heräsi useita kertoja yössä. Tämä jälkimmäinen asia pelotti häntä enemmän kuin edellinen. Näön sumentuminen oli tavallaan siunaus. Haravoimaton nurmikko, paperit ja tupakan tumpit ja hiekoitushiekka, jonka poistamiseksi Joonas ei ollut tehnyt elettäkään, […]
Ovi paukahti kiinni sellaisella voimalla että keittiön ikkunat helisivät ja lasivitriinistä kuului viini- ja samppanjalasien kilinää. Pamaus oli paljon kovempi kuin tavallisesti, ja se oli ensimmäinen merkki siitä että kaikki ei ollut aivan niin kuin pitäisi. Kuitenkin Paulan ensimmäinen reaktio oli suuttumus. Olihan hän huomauttanut tuhansia kertoja ettei ovia saanut paukutella. Ensinnäkin siksi että ovi saattoi mennä rikki, ja sitä paitsi mitä naapuritkin sellaisesta metelistä ajattelivat. Jarmo olisi tietenkin reagoinut paljon jyrkemmin, jos olisi ollut kotona. Äidin sydän kuitenkin suli kun tytär ryntäsi keittiöön silmät itkusta punaisina. ”Mikä sinulla on Milja rakas?” Paula huudahti. ”Ope valehtelee!” Tytär vastasi ääni väpättäen, […]
Kun Agneta näki ensimmäisen kerran Flemmingsbergin suuret kerrostalot, ne tuntuivat hänestä pikkuisen pelottavilta. ”Kyllä me pärjätään”, hän sanoi enemmänkin Pippille kuin isälle. ”Kyllä sinä pärjäät Agneta, siitä ei ole epäilystäkään”, isä sanoi. Isä käytti aina näitä samoja sanoja halutessaan rohkaista tytärtään. Kuten silloin kerran jääkiekkoturnauksessa pukukopin käytävällä, kun Agneta olisi mieluummin juossut vessaan oksentamaan kuin luistellut jäälle. Ja kuten ennen sitä kovan onnen matematiikan koetta, joka ei lopulta mennyt aivan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ja jonka takia hänestä ei tullut insinööriä, kuten isä oli toivonut. Tai silloin kun hän meni ensimmäistä kertaa treffeille sen typerän autokauppiaan pojan kanssa, jonka […]