”Voit viedä kaiken sen, mitä haluat, niin minä roudaan loput kierrätyskeskukseen”, Oscar huikkasi ennen lähtöään. Hänellä oli kiire kuten aina. Auton ääneen vaiettua, taloon laskeutui hiljaisuus, jollaista Nuria ei muistanut siellä milloinkaan aiemmin kokeneensa. Hänen muistoissaan talo oli ollut aina täynnä ääniä – elämän ääniä. Äidin taukoamatonta höpötystä ja kiljahduksia, isän kärkeviä huomautuksia politiikasta tai jalkapallosta, veljien kinastelua, koirien tyhjänpäiväistä räksytystä, kissojen määräilevää maukunaa, kanojen kotkotusta ja kukon kiekaisuja. Ja hän, Nuria, millaisen äänijäljen hän oli jättänyt näiden seinien sisälle? Ei kenties minkäänlaista. Hän ei ollut koskaan korottanut ääntään yltääkseen äänimuurin yli. Nuria oli aina pitänyt sanottavansa itsellään tai kirjoittanut […]
Taide
Veistoksethan ovat tietenkin paljon lähempänä ihmisen sydäntä kuin seinälle ripustettavat kaksiulotteiset tuotokset, etenkin mikäli materiaaleina olivat luonnonmateriaalit kuten savi, kivi tai puu. Veistos on käsinkosketeltava ja todellinen, kun taas maalauksesta ei maallikko aina voi tietää, onko se hyvä vai huono, tai onko se ylipäätään yhtään minkään arvoinen. Maalaus on ikään kuin rahaa tai arvopaperi, joiden arvo perustuu yhteiseen sopimukseen tai jonkun arvostelijan väitteeseen. Veistos taas on ikään kuin arvometalli – jotain paljon konkreettisempaa ja kestävämpää kuin mikään muu taiteenlaji. Edellä mainittujen lisäksi on tietenkin vielä sekalainen joukko kaiken maailman osakkeita, joukkovelkakirjoja ja obligaatioita, joita taidemaailmassa kutsutaan yhteisnimellä installaatio. Näin Teolla […]