2. Toinen osa. Olin saanut aikaa syyskuuhun asti käydä läpi äidin tavarat. Sen jälkeen huutokauppias saapuisi ja veisi pois omaisuuden, jonka äitini oli elämänsä aikana ympärilleen kerryttänyt. Hänen huonekalunsa, taulunsa, kirjansa ja ne lukuisat mielenkiintoiset taide- ja koriste-esineet, joka tietyllä tavalla olivat osa hänen värikästä persoonaansa. Tehtäväni oli lähes mahdoton jo pelkästään ajanpuutteen vuoksi. Minua odottava tehtävä hirvitti minua. Olin nähnyt siitä painajaisia useina öinä. Äitini asuntoon, sekä tontilla sijaitseviin muihin rakennuksiin, oli sukupolvi jos toinenkin säilönyt jos minkäkinlaista tavaraa aina kellarista ullakolle saakka. Joku saattaisi sanoa, että äitini oli suoranainen romunkerääjä. Ehkäpä hän sitä olikin, mutta minä en usko, […]
sukulaiset
1.Ensimmäinen osa. Matkustin kenties viimeistä kertaa minulle niin kovin rakkaaseen pikkukaupunkiin Pohjanmaalla pelastaakseni äitini tavaroista ne, mitä suinkin pelastettavissa oli. Huonekaluja tai mitään suurempia esineitä en ollut ajatellut viedä mukanani, enkä olisi voinutkaan viedä. Niitä minulla oli muutenkin jo aivan tarpeeksi omasta takaa. Kenties jonkin muistoesineen veisin mukanani. Äitini rakkaista kirjoista ottaisin itselleni niitä, joita hän oli lukenut meille lapsille ääneen. Joistakin näki, että niitä oli luettu useaan kertaan. Niiden sivut olivat lehteilystä kuluneet ja niiden väliin oli työnnetty paikkamerkkejä ja muistilappuja. Tarkoituksenani oli pelastaa äitini henkinen perintö. Hänen piirustuksistaan ne, jotka sain mukanani kulkemaan. Valokuvat, tai ainakin osan niistä. […]