Veistoksethan ovat tietenkin paljon lähempänä ihmisen sydäntä kuin seinälle ripustettavat kaksiulotteiset tuotokset, etenkin mikäli materiaaleina olivat luonnonmateriaalit kuten savi, kivi tai puu. Veistos on käsinkosketeltava ja todellinen, kun taas maalauksesta ei maallikko aina voi tietää, onko se hyvä vai huono, tai onko se ylipäätään yhtään minkään arvoinen. Maalaus on ikään kuin rahaa tai arvopaperi, joiden arvo perustuu yhteiseen sopimukseen tai jonkun arvostelijan väitteeseen. Veistos taas on ikään kuin arvometalli – jotain paljon konkreettisempaa ja kestävämpää kuin mikään muu taiteenlaji. Edellä mainittujen lisäksi on tietenkin vielä sekalainen joukko kaiken maailman osakkeita, joukkovelkakirjoja ja obligaatioita, joita taidemaailmassa kutsutaan yhteisnimellä installaatio. Näin Teolla […]
Pau Valent
REAL ACADEMIA ESPAÑOLA (RAE) hacerse alguien el sueco (tekeytyä ruotsalaiseksi) 1. partikkeliverbi, verbaalinen, puhekieli. Olla ymmärtämättä. Teeskennellä tietämätöntä. Kesken oppitunnin Atten puhelimesta kajahti La Valse D’Amelie Orchestral Version. Se soi aivan liian kovaa, ja kaikki kääntyivät katsomaan äänen suuntaan. Atte oli aivan varma siitä, että oli laittanut älähäiritse-tilan päälle, mutta jostain syystä puhelin nyt kuitenkin soi. ”Bed and breakfast Aurinkoranta, Atte Aurinkoinen puhelimessa”, Atte vastasi miltei kuiskaten kulkiessaan vaivautuneena penkkiriviä pitkin kohti auditorion ovea. Vaikka kurssilla oli osallistujia covid-epidemian vuoksi vain neljäsosa siitä, mitä tilaan olisi mahtunut, Atte joutui kuitenkin ohittamaan heistä neljä lähietäisyydeltä. ”Anteeksi”, hän toisteli. Ohitettavat nostelivat jalkojaan […]
Kuluneina vuosina äiti oli yrittänyt isän tuella tutustuttaa Ericaa balettiin, naisvoimisteluun, tennikseen ja viimeksi jopa yleisurheiluun. Heidän mielestään oli hyvin tärkeää, että lapsella oli jokin urheilullinen harrastus. Baletti oli ollut yhtä kärsimystä, mutta Erica oli kestänyt sitä kokonaiset kaksi kuukautta, ennen kuin oli viimein uskaltanut uhmata äitiään. Voimistelusta puuttui täysin oikea kilpailuhenki. Tunne siitä kuinka adrenaliini pulppusi suonissa. Ja kun Ericalle oli selvinnyt, että sijoituksen määräsi ryhmä ikäloppuja tuomareita, jotka istuivat huipputärkeän näköisinä tehden merkintöjään paperille, päätös lopettamisesta oli ollut helpompaa kuin baletin kohdalla. Tennistä Erica oli pelannut kokonaisen vuoden, vaikka se oli hänen mielestään typerääkin typerämpi urheilulaji. Hän ei […]
Teo löi päänsä vinoon kattoon niin, että näki hetken vain tähtiä, kun Taru esitteli hänelle kotitalonsa matalan ja ahtaan ullakkohuoneen. Teosta tämä huone tuntui ahdistavalta, mutta Tarulle se oli hänen ikioma ja yksityinen maailmansa, jossa hän tunsi itsensä itsevarmaksi puhumaan asioista, joista hän ei muiden kuullen puhunut. Huoneeseen mahtui vain kapea vuode, pöytä ja yksi tuoli. Teo istui tuolille ja Taru vuoteensa reunalle Teoa vastapäätä. Seinällä oli suuri juliste Roskilde-festivaaleilta ja sen vieressä lehdistä leikattuja kuvia Woodstokista. ”Mä oli tuolla. Just tossa lavan vieressä”, Taru sanoi kurottuen osoittamaan sormellaan kulunutta kohtaa julisteessa. ”Jaa-a”, Teo vastasi, kommentoimatta asiaa sen kummemmin. Hän […]
”Kyllä me nämä vielä kuntoon saadaan. Saatpa nähdä”, Näin Miika sanoi joka ikinen kerta. No kai hän tiesi mistä puhui. Olihan hän ammattimies, ja vielä sieltä parhaasta päästä. Varmaankin hän oli kolmenkymmenen vuoden uransa aikana nähnyt yhtä sun toista. Arvolta puolestaan alkoi kärsivällisyys olla loppumaisillaan. Hän oli Miikan avustuksella tehnyt samoja harjoituksia jo kolmatta kuukautta, mutta hänestä tuntui kovastikin siltä, ettei uurastuksesta ollut minkäänlaista hyötyä. Jalat vain eivät millään tahtoneet totella. ”Luitkos niistä Oulun pidätyksistä?” Miika kysyi avatakseen keskustelun. ”Joo”, Arvo murahti vastaukseksi. Arvo oli kyllä nähnyt otsikot, muttei ollut rohjennut kovasti perehtyä uutiseen. Koko asia tuntui hänestä niin tavattoman […]