Ajattelin kirjoittaa vaihteeksi rakkaustarinan. Siitä piti tulla vain lyhyt novellimuotoinen teksti, mutta se piteni ja syveni lähtien omavaltaisesti elämään ihan omaa elämäänsä. Mielessäni kävi useita eri vaihtoehtoja miten ottaa tarinan sankarit hengiltä nopeasti ja kivuttomasti, mutta osoittautui, että olikin niin syvästi kiintynyt heihin, etten raskinutkaan tapattaa heitä. Nyt siis kysyisinkin teiltä, rakkaat lukijani, olisiko tästä tekstistä ihan romaaniksi asti? Vai olisiko parempi vain järjestää jokin tuhoisa liikenneonnettomuus tai lentotapaturma. Vakava sairaus tai pandemia olisi varmaan liian hidastempoinen loppuratkaisu novellia silmällä pitäen. Mustasukkaista metsästystä harrastavaa aviomiestäkään ei sovi jättää täysin vaille huomiota Tekstiä on tietenkin paljon enemmän kuin pelkästään tämä lyhyt […]
Vuosiarkistot: 2021
He jatkoivat keskustelua asiasta, poliisi poliisille samalla, kun joivat yhä vain enemmän – Cristina ei halunnut olla tässä kumppaniaan huonompi. Oliko Manel pyytänyt häntä asunnolleen, sitä Cristina ei voinut muistaa herätessään aamulla täysin vieraassa asunnossa. Häneltä kesti hetki löytää kylpyhuone ja hän ehti sinne juuri ajoissa oksentaakseen kaarena kaiken edellisenä iltana nauttimansa. Ei helvetti! Ei tällaista voi tapahtua minulle, ei koskaan ole tapahtunut. Cristina itki ja yökki. Limainen oksennus poltti kurkkua. Oksentelun vähä vähältä hellittäessä puuroiset aivot lähtivät hiljalleen käyntiin ja hän huomasi olevansa kokonaan alasti. Hänet täytti häpeän tunne. Mitä, jos joku tulee ja näkee? Kurkottaessaan laittamaan ovea lukkoon, […]
Kilpailu alkoi perjantaina ja päättyisi tiistaina, jolloin olisi vuorossa mitalipurjehdus. Siihen osallistuisivat kymmenen parasta venekuntaa. Kilpailu ei ollut suuren suuri, sillä osallistujia 470-luokkaan oli vain kolmekymmentäkuusi, siis 18 venettä. Meitä oli kaikkiaan yhdestätoista eri maasta, Englannista, Hollannista ja Saksasta. Ja sellaisistakin maista kuin Sveitsi ja Itävalta. Ruotsistakin oli – Linnéa taisi olla toisen nimi. Mutta minä olin ainut suomalainen, vaikka purjehdinkin Espanjan lipun alla. Espanjasta olivat Erica ja meidän pahimmat kilpakumppanimme Laia ja Marta. Ericasta en tiedä, mutta minä olin niin täpinöissäni, etten tiennyt mitä tehdä silloin, kun ei ollut mitään mitä tehdä. Tein samoja asioita uudelleen. Tarkistin, että kaikki […]
Umberto laski katseensa. Häntä hävetti tuijottaa liian pitkään näitä kahta kaunotarta, jotka makoilivat lepotuoleissaan tennisklubin uima-altaan kiveyksellä pukeutuneina niin olemattoman pieniin bikineihin, että olisivat aivan yhtä hyvin voineet olla täysin alasti. Hän jäi norkoilemaan harava kädessään piiloon pensaikon taakse, josta oli näköala altaalle. Tottahan hän näki joka päivä kauniita naisia tällä alellalaisklubilla, mutta näissä kahdessa – varsinkin siinä toisessa – oli jotakin sellaista, ettei Umberto vain yksinkertaisesti saanut katsettaan irti heistä. Toinen tytöistä oli iholtaan tummempi ja hänen kasvoistaan näki, että hänellä oli eteläamerikkalaisia sukujuuria. Umberto oli yrittänyt kuunnella tytön puhetta, päätelläkseen siitä, mistä tämä oli kotoisin, muttei voinut havaita […]
Jäätynyt lumisohjo ritisi talvirenkaiden alla Matin pysäköidessä autoaan vuorimäntyjen viereen merkitylle paikalle, joka oli kaikkein lähimpänä pääovea. Pitihän hänellä olla tiettyjä etuoikeuksia, sillä olihan hän sentään Kaunean toimitusjohtaja. No todellisuudessa hän oli konsernijohtaja Maarit Risanperä-Saaren tossun alla. Marionetti. Kumileimasin. Näin Matti heikkoina hetkinään ajatteli. Tosin nykyisin tällaiset mietteet täyttivät hänen mielensä ainoastaan kerran kuussa, juuri ennen toimitusjohtajan perjantaibrunssia. Silloin hänen täytyi esitellä arvionsa johtamansa tytäryhtiön taloudesta ja yrittää kerjätä lisää rahaa investointeihin, mikä näinä aikoina vaikutti melko lailla mahdottomalta. Näistä kahdesta asiasta olikin muodostunut hänen pääasiallinen työnsä, nyt kun Kaija oli palkattu helpottamaan hänen tehtäviään. Se oli Kaijallekin hyvä ratkaisu, […]