Kiersin koukun paikoilleen ja nostin taulun seinälle. Oikaisin sitä hieman ja peräännyin muutaman askeleen katsellakseni lopputulosta. Siinä se nyt riippui uuden asuntoni seinällä, äitini taulu. Se oli hänen töistään se ainoa, jonka olin onnistunut kynsin ja hampain pelastamaan kuolinpesästä. Ehkä siksi, että se oli niin pieni ja mitäänsanomaton. Viisikymmentä kertaa viisikymmentä senttiä, ruskeita ja vihreitä sävyjä kehystettynä kullanväriseen, leveään kehykseen, mikä yritti tuoda liian pramean silauksen muutoin niin vaatimattomalle öljyvärimaalaukselle. Muut äitini työt vanhemmat veljeni ja heidän korppikotkansa olivat myyneet taidekeräilijöille, eivätkä edes markkinahintaan. Mutta siihen asiaan minä en saanut puuttua, sillä minähän olin se pahnanpohjimmainen, veljiäni niin paljon nuorempi. […]
Päivittäiset arkistot: 6 maaliskuun, 2021
1 artikkeli